Suomessakin päästiin kiinni podcast-hypeen parisen vuotta sitten. Nykyisin ongelmana tuntuu olevan se, että miten valtavasta massasta kiinnostavia podcasteja löytyisi ne juuri itseä eniten hykerryttävät jaksot.
Tämän juttusarjan ideana on vinkata kaupunkia eri kulmista käsittelevien podcast-jaksojen äärelle. Allekirjoittaneelle podcastit ovat ainakin hyvä tapa löytää uusia tulokulmia ja ideoita kaupunkiin ja sen tutkimiseen. Podcastit voivat olla myös hyödyllinen tapa saada nopeasti haltuun idea jostain kiinnostavasta aiheesta, johon on mahdollista perehtyä syvällisemmin myöhemmin. Itselleni ne ovat myös hyvä tapa kuluttaa aikaa työmatkoilla.
Suosittelen ensimmäisessä osassa podcast-jaksoja, jotka jollain tavalla käsittelevät kaupunkia, asumista ja eriarvoisuutta. Valitsin mukaan jaksoja, jotka sukeltavat jonkin tietyn alueen tai rakennuksen historiallisiin kehityskulkuihin tai taustoittavat, miltä eriarvoisuus näyttää ja miten se konkretisoituu kaupungissa tai asuinalueella. Kolme ensimmäistä jaksoa ovat esimerkkejä ulkomailta ja viimeisessä jaksossa käsitellään Suomea.
Eriarvoisuus kaupungissa on erityisen ajankohtainen teema. Kaupunkiin, asumiseen ja eriarvoisuuteen liittyen on juuri ilmestynyt myös kaksi kiinnostavaa väitöskirjaa: Lotta Junnilaisen tutkimus ”Lähiökylä. Tutkimus yhteisöllisyydestä ja eriarvoisuudesta” ja Mika Hyötyläisen tutkimus “Divided by policy: Urban inequality in Finland”.
Jatkamme vinkkailua seuraavissa postauksissa. Kommentteja ja tärppejä kaupunkia käsittelevistä podcasteista, elokuvista, dokumenteista tai vaikkapa näyttelyistä voi myös vinkkailla tämän postauksen loppuun tai hihkumalla twitterissä @elinasutela.
City of Future part 1 & 2
Ylivoimaisesti paras ja kivoin kaupunki-aiheita käsittelevä podcast on ehkä 99 % Invisible. Sarjan päätekijä Roman Marsin ääni on yksinkertaisesti hunajaa korville ja sarja on tuotettu upeasti. Podcast käsittelee ensisijaisesti arkkitehtuuriin ja designiin liittyviä aiheita eli jaksoissa on paljon muitakin aiheita kuin kaupunki. Joukkoon mahtuu jaksoja Medellinin urbanismista Yhdysvaltojen vaalipiirien rajojen neuvottelujen sielunelämän kautta aina Suomen perustulokokeiluun.
Mielenkiintoisimpia tähän asti kuuntelemiani jaksoja ovat City of Future osat 1 ja 2.
City of Future kertoo Amsterdamissa sijaitsevan Biljmerin alueen tarinan. Alue oli modernistisen arkkitehtuurin utopistinen visio paremmasta kaupungista, joka sittemmin meni todella pahasti mönkään. Alue leimautui huonomaineiseksi erilaisten kehityskulkujen seurauksena. Yhteen asuinrakennukseen törmäsi lisäksi lentokone. Alue on kuitenkin nykyisin tullut tunnetuksi ennen kaikkea arkkitehtuurin saralla arvostetun Mies van der Rohe -palkinnon voittamisesta vuonna 2017. Palkinto annettiin projektista, jossa vanhoja elementtitaloja kunnostettiin mielenkiintoisella tavalla.
City of Future on perusteellisesti toimitettu ja hyvin kerrottu tarina siitä, miten erilaiset kehityskulut voivat vaikuttaa asuinalueen kehitykseen ja millaisia seurauksia näillä kehityskuluilla on alueelle ja asukkaille.
Ensimmäisen osan pääset kuuntelemaan täältä ja toisen osan täältä.
Ponte city Tower
Tähän perään vielä toinen 99 % Invisible jakso, sillä se sopii niin hyvin yhteen Biljmerin tarinan kanssa.
Ponte city Tower -jaksossa puretaan Etelä-Afrikan Johannesburgissa sijaitsevan Ponte cityn tornitalon historiaa. Ponte city on Johannesburgin keskustassa sijaitseva 55-kerroksinen tornitalo. Torni on tunnettu sen korkeudesta ja erikoisesta lieriömäisestä muodosta. Tornitalo on tullut myös tunnetuksi siitä, että se yhdistetään ensisijaisesti rikollisuuteen ja urbaanin eriarvoisuuden kasautumiseen. Mielikuvat Ponte Citystä ovat vaikuttaneet myös moniin populaarikulttuurin tuotteisiin. Esimerkiksi äärimmäistä tornitalodystopiaa kuvaavan Dredd-elokuvan kerrotaan inspiroituneen juuri Ponte Cityn tornitalosta.
Ponte City tower -jaksossa kurkistetaan tornitalon historiaan ja siihen, mitä kaikkea muuta tornitalo on ollut ja on, kuin urbaanin eriarvoisuuden symboli. Jaksossa puretaan tornitalon monipolvista historiaa ja pohditaan myös, miten melko väsyttävää on olla jatkuva dystopia-mielikuvien kohde.
Jakson pääset kuuntelemaan täältä.
Turf Wars
Asuinalueet eivät vain eriarvoistu tai asuminen kallistu, vaan niiden taustalla on aktiivista toimintaa ja poliittisia päätöksiä. Näiden tekijöiden jäljittämisessä pitää mennä melko pitkälle historiassa. Tätä tematiikkaa purkaa kahden kauden verran There goes the neighbourhood -podcast.
Podcastissa käsitellään ensimmäisellä kaudella asumisen kallistumista ja asuinalueiden eriarvoistumista sekä gentrifikaatiota New Yorkissa ja toisella kaudella Los Angelesissa.
Podcastiin pääsee hyvin kiinni esimerkiksi jaksossa Turf Wars. Turf war viittaa tilanteeseen, jossa eri ryhmittymät taistelevat joko alueesta tai resursseista. Tässä jaksossa käsitellään tällaista kamppailua Itäisessä New Yorkissa.
Tämä alue muuttui 1960-luvun aikana työväenluokkaisesta, ensisijaisesti valkoisten asuinalueesta mustien ja ruskeiden pienituloisten asukkaiden alueeksi, joka on kohdannut syrjintää ja ennakkoluuloja. Jaksossa havainnollistetaan, miten tämä kehityskulku ei ollut sattumaa vaan seurausta muun muassa valkoisten asukkaiden pelottelusta ja keksittyjen turvallisuusuhkien levittämisestä.
Jakso toimii hyvin myös itsenäisesti valottaen, millaiset politiikat ja millaiset tapahtumat voivat muuttaa asuinalueen asukasrakenteen lyhyessäkin ajassa.
Jakson pääset kuuntelemaan täältä.
Demokratia suomalaisessa lähiössä
Kalle Haatanen on valtiotieteiden tohtori ja Ylen toimittaja, joka käsittelee ohjelmassaan erilaisia yhteiskunnallisia aiheita haastattelujen muodossa. Jaksot ovat mukava yhdistelmä kiinnostavia teemoja, keskustelua, haastattelua, yleistajuisuutta ja tiukkaa asiaa.
Usein jaksossa on käsittelyssä jokin tuoreeltaan ilmestynyt kirja ja kirjan tekijä(t) pääsevät keskustelemaan teoksen sisällöistä ja teemoista. Jaksot toimivat hyvin myös siksi, että käsiteltävien kirjojen keskeiset ideat tulevat keskustelun lomassa tutuiksi.
Haatasen ohjelmasta löytyy myös muutama kaupunkitutkimusta liippaava jakso. Erityisesti suosittelen keskustelua Eeva Luhtakallion kanssa. Keskustelussa käsitellään Eeva Luhtakallion ja Maria Mustrannan kirjaa “Demokratia suomalaisessa lähiössä”. Kirja on nopealukuinen ja yleistajuinen opus siitä, miltä poliittinen osallisuus näyttää suomalaisessa lähiössä, jota leimaa eriytyminen ja köyhyys sekä alhainen äänestysprosentti. Jaksossa keskustellaan siitä, mitä kaikkea asuinalueen osallistumiseen, luokkayhteiskuntaan ja köyhyyteen sisältyy asuinalueen sisältä käsin katsottuna.
Jakson pääset kuuntelemaan täältä.
Bonus: Omittu vai omaehtoinen kaupunkikulttuuri?
Riskillä lopuksi suosittelen tuoretta Mikä meitä vaivaa? -podcastin jaksoa, jota en vielä edes itse ole ehtinyt kuuntelemaan, mutta joka aiheensa puolesta meni ehdottomasti kuuntelulistalle. Mikä meitä vaivaa? -podcastia tekevät Veikka Lahtinen ja Pontus Purokuru ja podcast tekijöidensä mukaan ”luo uutta, vahvaa, kaikkien omistamaa ja iloista poliittista kulttuuria”.
Omittu vai omaehtoinen kaupunkikulttuuri? -jakson kuvaus lupailee käsitellä alueiden elävöittämistä, kaupunkikulttuuria ja kaupunkitilan suunnittelua kriittisellä otteella. Jakso on nauhoitettu Kontula Electronicissa 19.5.2019. Jakson
Jakson pääset kuuntelemaan täältä.
Elina Sutela (@elinasutela) työskentelee väitöskirjatutkijana Turun yliopistossa sosiaalitieteiden laitoksella, sosiaalipolitiikan oppiaineessa. Väitöskirjassaan hän tutkii eriarvoisuutta kaupungeissa asumisen ja etenkin asumisen kalleuden näkökulmasta. Hän on kiinnostunut siitä, miten erilaiset asukkaat löytävät tarpeitaan vastaavaa asutusta kaupungeissa ja miten kaupungit pyrkivät ratkomaan asumisen eriarvoisuuteen liittyviä kysymyksiä. Tällä hetkellä hän tutkii kohtuuhintaisen asumisen määritelmiä ja politiikkaa suomalaisissa suurissa kaupungeissa ja kirjoittaa katsausta segregaation vastaisista toimenpiteistä eurooppalaisilla kaupunkialueilla.
